Sosiologi pitää tuloksia johdonmukaisina

Sosiologian dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo on perehtynyt eriarvoisuuteen ja sosioekonomisiin terveyseroihin eli siihen, miten tulot, koulutus ja varallisuus ovat yhteydessä ihmisen terveyteen. Häntä tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet. Hän pitää niitä johdonmukaisina muihin tutkimustuloksiin nähden. Valitettavasti.

Terveyserot myötäilevät muita sosioekonomisia eroja. Se tarkoittaa, että pienituloisilla on paitsi vähemmän rahaa myös enemmän sairauksia kuin rikkailla. Heillä on muita useammin esimerkiksi mielenterveysongelmia tai sydän- ja verisuonitauti. Heidän suunsa ja hampaansa ovat huonommassa kunnossa kuin muiden, ja heillä on suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. He kuolevat nuorempina kuin hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut.

Terveyseroja on jo lapsilla, ja tavallisesti erot vain kasvavat iän myötä. Sairaus saattaa kolhia haavoittuvassa asemassa olevia erityisen kovaa, koska sairastaminen maksaa.

Tutkijat pyrkivät koko ajan selvittämään, missä määrin alempi sosioekonominen asema johtaa terveysongelmiin ja missä määrin terveysongelmat haittaavat työntekoa ja kouluttautumista, mikä taas johtaa pieniin tuloihin.

Vaalavuo on juuri aloittanut tutkimuksen, jossa hän selvittää, miten lapsen sairastuminen syöpään vaikuttaa vanhempien työssäkäymiseen ja koko perheen tuloihin.

Se Vaalavuota hieman yllätti, että selviämisen erot pieni- ja suurituloisten lasten välillä ovat niin selkeät siitä huolimatta, että lasten syöpien hoito on hyvin kontrolloitua ja keskitettyä.

Tutkimusten mukaan pienituloisten perheiden lapsilla on ylipäänsä enemmän sairauksia kuin suurituloisten lapsilla. Vaalavuon mukaan se saattaa vaikuttaa myös syövästä selviämiseen.

– Tätä mahdollisuutta olisi ainakin syytä analysoida lisää, jotta toimenpiteitä osataan kohdentaa oikein eriarvoisuusongelman ratkaisemiseksi.

Aikuisten syövistä tiedetään, että pienituloisten syövät diagnosoidaan myöhemmin kuin suurituloisten. Vaalavuon mukaan sen täytyy olla yhteydessä siihen, että hyväosaiset menevät herkemmin lääkäriin. Lääkäriin tulee lähdettyä helpommin, jos ei tarvitse lähteä päivystykseen jonottamaan tai muuten odottaa pitkään, että saa ajan vastaanotolle. Kynnys lähteä laskee myös silloin, jos laskua ei tarvitse itse maksaa. Huomattava osa hyväosaisista käy työterveydessä tai muuten yksityislääkärillä.

Vaalavuon mielestä sitä mahdollisuutta ei voi sivuuttaa, että yksityinen terveysvakuutus nopeuttaa hoitoonpääsyä myös silloin, kun kyse on lapsesta. Noin puolella lapsiperheistä on yksityinen terveysvakuutus.

Toki yksityislääkäriltä voi varata ajan ilman vakuutustakin. Hinnat ovat kuitenkin kalliita. Vuonna 2020 käynti yksityislääkärin vastaanotolla maksoi asiakkaalle Kela-korvauksen jälkeen keskimäärin 114 euroa.

Lisäksi yksityislääkärikäynneistä maksettavia Kela-korvauksia on vuosien saatossa leikattu.

Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren kertoo Kelan tutkimusblogissa, että vuodesta 2015 vuoteen 2016 yksityislääkärikäyntien Kela-korvaukset pienenivät noin 20 prosentista 17 prosenttiin.

Hammashoidon Kela-korvaus pieneni 24 prosentista 16 prosenttiin ja tutkimuksen ja hoidon korvausosuus 23 prosentista 15 prosenttiin.

Erikoissairaanhoitoon pääsee lääkärin lähetteellä. Yksityiseltä ei välttämättä saa helpommin lähetettä erikoissairaanhoitoon kuin terveyskeskuksesta, mutta jos lääkäriin ei edes mene, niin silloin ei ainakaan saa lähetettä.