Tutkimus on osa kolmiosaista väitöskirjaa

Tutkimuksen otos on kattava. Siinä ovat mukana kaikki 19-vuotiaat ja sitä nuoremmat, jotka ovat sairastuneet syöpään Suomessa vuosina 1990–2009. Heitä oli yhteensä 4 437.

Lasten ja nuorten sairauksia koskevat tiedot Kyrönlahti ja hänen kollegansa saivat Suomen Syöpärekisteristä ja heidän vanhempiensa tuloja ja koulutusta koskevat tiedot Tilastokeskuksesta.

Kunkin lapsen vanhemmat jaettiin neljään ryhmään vanhempien tulojen mukaan. Molempien vanhempien vuosittaiset tulot laskettiin yhteen, ja summasta vähennettiin verot.

Tutkimuksessa siis huomioitiin, paljonko perheellä on rahaa käytettävänään vuodessa. Ryhmät tutkijat jaottelivat näin:

1. tuloluokka: 9 000 euroa (11 000 dollaria)
2. tuloluokka: 18 000 euroa (22 000 dollaria)
3. tuloluokka: 26 000 euroa (32 000 dollaria)
4. tuloluokka: 55 000 euroa (67 000 dollaria) / vuosi

Tutkimus osoitti, että vanhempien tulot vaikuttavat selvästi siihen, kuinka todennäköisesti lapsi on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Jos 100 lasta sairastuu syöpään, viiden vuoden kuluttua heistä 86 on elossa, jos vanhemmat kuuluvat korkeimpaan tuloluokkaan. Jos vanhemmat kuuluvat matalimpaan tuloluokkaan, sadasta lapsesta viiden vuoden kuluttua elossa on 79.

Myös vanhempien koulutus vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti lapsi selviää syövästä.

Koulutuksen vaikutusta tutkijat tarkastelivat jakamalla vanhemmat kolmeen kategoriaan:

1. peruskoulu tai vähemmän
2. toinen aste (lukio tai ammatillinen koulutus)
3. kolmas aste tai enemmän (ammattikorkeakoulu tai yliopisto)

Selvisi, että jos 100 lasta sairastuu syöpään, viiden vuoden kuluttua heistä 86 on elossa, jos heidän vanhempansa ovat opiskelleet ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Jos vanhempien koulutus on jäänyt peruskouluun, viiden vuoden kuluttua elossa on 82 lasta sadasta.

2000-luvulla vanhempien koulutus vaikutti lasten selviämiseen enemmän kuin 1990-luvulla.

Tutkimuksessa ei tarkasteltu sitä, vaikuttaako se lapsen selviytymiseen, missä sairaalassa häntä hoidetaan tai mikä lapsen asuinpaikka on. Se olisi ollut kokonaan oma tutkimuskysymyksensä, jota tähän tutkimukseen ei ollut mahdollista liittää.

Vastaavia tutkimuksia on tehty aikaisemmin ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen tuloksia ei voi verrata Suomeen, koska siellä terveydenhuoltojärjestelmä on erilainen ja terveysvakuutukset vaikuttavat hoitoon ja selviämiseen.

Sen sijaan muiden Pohjoismaiden tuloksia voi verrata Suomeen. Tulojakaumat ovat muissa Pohjoismaissa erilaiset, mutta elintaso on samantyyppinen.

Muissa Pohjoismaissa vanhempien tulot eivät vaikuta siihen, miten lapsi selviää syövästä, mutta koulutus vaikuttaa hieman.

Anniina Kyrönlahden tutkimus on kolmeosainen. Väitöskirjan toinen osa käsitteli sitä, miten vanhempien maahanmuuttajatausta vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti lapsi selviää syövästä. Tutkimuksen nimi on Childhood cancer mortality and survival in immigrants: A population-based registry study in Finland. Se julkaistiin vuonna 2020.

Selvisi, että vanhempien maahanmuuttajatausta vaikuttaa lapsen selviämiseen vielä raadollisemmin kuin vanhempien tulot ja koulutus. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapset kuolevat syöpään useammin kuin Suomessa syntyneiden, pienituloisten vanhempien lapset. Pienin todennäköisyys lapsella on selvitä, jos lapsen äiti on maahanmuuttaja.

Jos sata lasta sairastuu syöpään ja heidän äitinsä on syntynyt muualla kuin Suomessa, lapsista 68 on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Jos heidän isänsä on syntynyt muualla kuin Suomessa, viiden vuoden kuluttua elossa on 70 lasta sadasta.

Ero kantasuomalaisiin vanhempiin on siis huomattava. Jos lapsen molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, keskimäärin 83 lasta sadasta on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta.

Anniina Kyrönlahden mukaan geneettiset syyt saattavat osaltaan selittää eroa, mutta ei tässä mittakaavassa.

”Tutkimus on yksi osoitus siitä, että Suomessa maahanmuuttajien integroinnissa on epäonnistuttu pahasti”, hän sanoo.

Väitöstyön kolmasosa valmistuu aikaisintaan vuoden 2021 lopussa. Se selvittää, millaisia lääketieteellisiä syitä syöpää sairastaneiden lasten kuolemien taustalla on.

 * Impact of parental socioeconomic factors on childhood cancer mortality: A population-based registry study.

Anniina Tolkkinen, Laura Madanat-Harjuoja, Mervi Taskinen, Matti Rantanen, Nea Malila, Janne Pitkäniemi.

 * Childhood cancer mortality and survival in immigrants: A population-based registry study in Finland.

Anniina Kyrönlahti , Laura Madanat‐Harjuoja, Janne Pitkäniemi, Matti Rantanen, Nea Malila, Mervi Taskinen