Syöpä vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin – ”Sairastuminen lujitti ihmissuhteitani”
Syöpään sairastuminen vaikuttaa sosiaaliseen elämään ja yhteisöihin. Sairastumisen kautta voi löytää uusia yhteisöjä ja ystäviä. Perhe ja ystävät olivat Sanna Hyvöselle tärkeä tuki syöpähoitojen aikana. Välillä hän kuitenkin koki olevansa yksin – vertaistoiminnan hän löysi vasta parannuttuaan.
Helsinkiläinen Sanna Hyvönen, 29, sairastui vuonna 2011 Hodgkinin lymfoomaan. Hän oli sairastuessaan 21-vuotias, ja opiskeli toista vuotta liiketaloutta Tampereen ammattikorkeakoulussa. Sairastuminen erkaannutti Sannan hänen opiskeluympäristöstään, koska hänen piti olla paljon poissa koulusta infektioherkkyyden vuoksi. Välillä hän kuitenkin meni kouluun suosituksista huolimatta, koska ei halunnut eristyä liikaa opiskelusta ja kavereista.
Syöpädiagnoosi ja noin vuoden kestäneet hoidot mullistivat Sannan elämän. Hän halusi elää mahdollisimman tavallista elämää hoidoista huolimatta, mikä auttoikin jaksamaan. Vaikka hän pyrki jatkamaan elämää mahdollisimman normaalisti ja tapaamaan ystäviä, sairastuminen kuitenkin rajoitti elämää. Välillä huono vointi pakotti Sannan jäämään kotiin, vaikka hän olisi halunnut olla menossa ystäväporukan mukana.
Pelot jäivät syrjään
Sanna toteaa, ettei hän oikeastaan puhunut sairastumisestaan ja siihen liittyvistä pelon tunteista. Syöpä ei kuitenkaan ollut hänen lähipiirissään kielletty puheenaihe eikä sitä tietoisesti vältetty.
En puhunut syöpään sairastumisestani ja siihen liittyvistä peloista juuri kellekään.
– Laitoin kaikki pelot syrjään – keskityin vain parantumiseen ja siihen, että selviän tästä, Sanna kertoo ja jatkaa:
– Jälkikäteen olen miettinyt, että olisin voinut puhua enemmän ja pyytää välillä enemmän apua. Nyt vuosia hoitojen päättymisen jälkeen olen ajatellut, että olisi varmasti ollut hyvä etsiä ja saada vertaistukea jo sairastumisen aikana.
Läheiset ja ystävät pysyivät rinnalla
Perhe, silloinen poikaystävä ja ystävät olivat Sannan tärkeimmät tukijat hoitojen aikana. Vertaistukea hän ei silloin saanut tai osannut etsiä.
– Pohdin kyllä vertaistukea jo sairastumisen aikaan, mutta minulle sitä ei tarjottu mistään eikä itselläni ollut voimia tai tietoa mistä etsiä sitä. Ajattelin, että kyllä selviän ilmankin.
Kuitenkin Sanna kokee saaneensa riittävästi tukea lähipiiriltään.
Paras tuki oli se, että elämää jatkettiin mahdollisimman normaalisti.
– On tärkeää, että pystyin luottamaan siihen, että hyvät ystävät pysyvät rinnalla, tapahtui mitä tapahtui. Niin kauan kuin oloni salli, yritin olla mahdollisimman paljon ihmisten kanssa, koska se oli parasta tukea ja siitä sai voimia vaikeinakin hetkinä, Sanna sanoo.
Syövän käsitteleminen oli myös joillekin läheisille vaikeaa – tietämättömyys tulevasta aiheutti ajoittain pelkoa.
– Välillä päädyinkin itse lohduttamaan läheisiäni sanomalla, että aion selvitä tästä. Läheiset ovat kuvailleet myös avuttomuuden tunnetta, kun eivät tienneet kuinka voisivat auttaa, kun eivät pysty poistamaan sairautta tai sen aiheuttamia kipuja.
Sairastuminen vaikutti kuitenkin pääosin positiivisesti Sannan ihmissuhteisiin.
– Muutamien kaverien kanssa suhde syveni sairastumiseni myötä. Ylipäätään voin sanoa, että syöpään sairastuminen on lujittanut ihmissuhteitani, mistä olen kiitollinen.
”Välillä koin olevani yksin”
Vaikka Sanna kertoo saaneensa paljon tukea perheeltään ja ystäviltään sairastumisensa aikana, sanoo hän silti kokeneensa välillä yksinäisyyden tunnetta.
– Joskus tunsin itseni yksinäiseksi, vaikka ympärilläni olikin ihmisiä, jotka välittivät ja olivat tukenani. Tuntui ikävältä jäädä välillä yksin kotiin, kun kaverit olivat muualla, enkä voinut aina itse tehdä sitä mitä olisin halunnut.
Sanna kuitenkin toteaa, ettei läheinen perheenjäsen tai ystävä voi ymmärtää sairastunutta samalla tavalla kuin vertainen.
– Se ei kuitenkaan vähennä läheisiltä saamani tuen merkitystä. Läheisten tuki oli korvaamaton apu sairauden aikana ja olen siitä äärettömän kiitollinen.
Fuck Cancer -kahveilta vertaistukea ja ystäviä
Rankasta kokemuksesta huolimatta syöpään sairastuminen on tuonut Sannalle myös paljon hyvää – hän on päässyt tutustumaan sellaisiin ihmisiin ja yhteisöihin, joihin ei olisi ilman sairastumistaan välttämättä koskaan tutustunut.
Sylvan toimintaan Sanna tutustui reilut pari vuotta sitten. Tällä hetkellä hän toimii Sylvan vapaaehtoisena syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten Fuck Cancer -kahveilla.
– Sairastumiseni aikaan ja sen lähivuosina en osannut pyytää tai hakea vertaistukea, vaan olen lähtenyt mukaan vasta lähivuosina. Sairauden aikana avun saaminen tai pyytäminen tuntui itselleni vaikealta, joten haluan nyt omalta osaltani mahdollistaa tämän avun muille.
Vertaistoiminnan kautta olen saanut paitsi tukea, myös uusia ystäviä.
Sanna korostaa, että hänen mielestään vertaistukea olisi hyvä saada jo hoitojen aikana. Vertaistuen avulla voi prosessoida omia ajatuksiaan ja tunteitaan.
– Uskon, että vertaistuella on suuri merkitys oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Läheiset yrittävät ymmärtää ja tukea parhaansa mukaan. Vertainen voi kuitenkin ymmärtää eri tavalla, mitä sairastunut käy läpi – vaikka läheisten tuesta onkin toipumisessa korvaamaton apu.
Tämän vuoden Fuck Cancer Runin teemana on yhteisöllisyys. Voit halutessasi tulla mukaan joko juoksemaan tai vapaaehtoisena – samalla tuet työtämme syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten hyväksi. Juoksu järjestetään lauantaina 27.4.2019 Helsingissä ja ensimmäistä kertaa myös Tampereella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset täällä.
Teksti ja kuvat: Annika Saine