Vanhemman rooli lapsen sairastuessa

Vanhemmuus muuttuu – huolehdi itsestäsi, huolehdit lapsestasi

Syöpähoidot kestävät pitkään, ja sinun tärkeä tehtäväsi on jaksaa lapsesi rinnalla koko matkan ajan. Vanhemman mieliala vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Pyydämmekin, että pidät huolta itsestäsi alusta lähtien esimerkiksi työstämällä omia tunteitasi. Me autamme.

”Semmoista ihmistä ei ole, joka ei koskaan tarvitse olkapäätä.
Kriisin keskellä ei tarvitse selvitä yksin”
– Tyksin lastentautien ja lasten hematologian osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki

Haluatko jutella? Ota yhteyttä Anneen joko sähköpostilla tai lähettämällä tekstiviesti sopiaksesi itsellesi keskusteluajan: anne.huolman@gmail.com, +358 40 3505474.  

Miten kertoa lapselle sairaudesta?

Lapsen sairastuminen on vanhemmalle äärimmäisen raskas kokemus ja asiaa voi olla vaikea aluksi käsitellä. Erilaiset tunnereaktiot ovat ymmärrettäviä, mutta lapsen turvallisuudentunteen kannalta olisi tärkeää, että vanhempi ei romahtaisi lapsen edessä.

Kysy hoitohenkilökunnalta apua, jos tarvitset tukea. Yleensä lapsen kanssa on helpompi puhua sitten, kun oma alkujärkytys on tasaantunut.

Lapsella on oikeus saada ikänsä ja ymmärryksensä mukaista tietoa sairaudestaan, sen hoidosta ja ennusteesta. Vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja osaa arvioida, miten ja missä vaiheessa kertoo kulloisestakin tilanteesta lapselle. Kerro sairaudesta rehellisesti. Avoimuus sairaudesta ja sen hoidosta on lapsen luottamuksen ja onnistuneen hoidon edellytys.

Ei kannata puhua enempää kuin lapsi kysyy, lapsi määrittää missä kohtaa keskustellaan sairaudesta. Jos lapsi itse haluaa puhua esimerkiksi kuolemasta, siitä pitää keskustella hänen kanssaan rehellisesti.

Miten vanhempi voi tukea sairastunutta lastaan?

Eri-ikäiset lapset reagoivat eri tavoin tietoon syövästä. Ensireaktiot voivat vaihdella itkusta välinpitämättömyyteen. Vaikka reaktio ei näkyisi päällepäin, lapsi on huolestunut ja peloissaan. Huoli voi näkyä esimerkiksi syömishäiriöinä, unettomuutena tai vetäytymisenä.

Sairastunut lapsi tarvitsee tavallista enemmän vanhemman tukea ja läheisyyttä. Tärkeintä on viestittää, että hänestä pidetään huolta sairaudesta huolimatta. Lapsi pitää vakuuttaa siitä, ettei lapsen oma tai sisaruksen sairastuminen ole hänen vikansa. Lapselle tai nuorelle on annettava mahdollisuus purkaa tunteitaan. Lue lisää tunteiden käsittelystä.

Sylva tarjoaa tukea sairastuneelle lapselle. Katso toiminta tapahtumakalenteristamme.

Olisi hyvä, jos lapsella olisi vanhempien lisäksi joku turvallinen aikuinen, johon tukeutua. Sairaudesta on myös hyvä kertoa niille aikuisille, joiden kanssa lapsi on tekemisissä, esimerkiksi hoitopaikassa, koulussa, harrastuksissa. Teini-ikäiseltä nuorelta on syytä kysyä tähän ensin lupa.

Huomioi terveet sisarukset

Myös sairastuneen lapsen sisarukset tarvitsevat ikätasonsa mukaista tietoa. Vanhemmilla menee paljon aikaa sairaan lapsen hoitoon ja sisaruksille jää vähemmän aikaa, mikä voi herättää heissä mustasukkaisuutta. Sisarukset voivat myös pelätä tai kokea syyllisyyttä: sairastunko minäkin, miksi veli tai sisko sairastui, mutta minä en?

Jo 10–15 minuuttia jakamatonta huomiota päivässä riittää. Ole kiinnostunut lapsen päivästä, kysy mitä hänelle kuuluu. Kuuntele lasta ja ole läsnä vain hänelle. Tee tämä teille luontevalla tavalla, vaikka autossa matkatessa tai iltateepöydässä.

Teini-ikäisille veljen tai siskon sairastuminen voi olla erityisen hankalaa, koska perheen kriisi osuu samaan aikaan oman suuren kehitysvaiheen kanssa. Nuori voi suhtautua rajustikin esimerkiksi raivoamalla, häpeämällä tai sulkeutumalla. Voimakkaistakin reaktioista huolimatta sairautta on hyvä käsitellä nuoren kanssa avoimesti ja rehellisesti.

Tukea on tarjolla! Kysy psykologista apua hoitohenkilökunnalta tai koulusta. Voit ottaa yhteyttä myös Sylvan nuorten asiantuntijaan, ks. yhteystiedot. Sylva tarjoaa tukea myös sairastuneen sisaruksille. Katso toimintaryhmämme tapahtumakalenterista.

Lue seuraavaksi Kaikki tunteet sallittuja