Liikunnan hyödyt
Mitä hyötyä syöpään sairastuneelle lapselle on liikunnasta?
Liikunta on syöpään sairastuneelle ja syövästä selvinneelle lapselle ja nuorelle monella tavalla tärkeää. Kun kannustetaan lasta liikkumaan, pitää tietysti huomioida lapsen vointi, sairauden ja hoidon vaihe ja mahdolliset oireet. On huolehdittava, että liikunta on turvallista.
Liikunnan hyötyjä
- hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto paranee
- lihasvoima ja liikkuvuus paranevat
- verisuonten ja immuunijärjestelmän toiminta paranee
- fyysinen toimintakyky paranee
- unen laatu paranee ja nukahtaminen nopeutuu
- uupumus vähenee ja mieliala paranee
- luut vahvistuvat
- kehonkoostumus muuttuu suotuisasti.
Liikunta voi katkaista lapsen uupumuksen kehän
Liikunta parantaa yleisesti syöpää sairastavien lasten hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihasvoimaa, liikkuvuutta, kehonkoostumusta, luuston terveyttä, verisuonten ja immuunijärjestelmän toimintaa ja fyysistä toimintakykyä yleisesti.
Syöpähoitojen aikana liikunta voi parantaa unen laatua, vähentää uupumista ja tuoda elämään mielekästä sisältöä. Sairaus ja hoidot saattavat aiheuttaa väsymystä ja uupumusta, joiden vuoksi lapsi ei jaksaisi liikkua.
Vanhemman kannattaa kuitenkin kannustaa lasta liikkumaan, siellä jo yksi liikuntahetki kohentaa mielialaa, vähentää uupumuksen kokemusta ja voi katkaista uupumuksen kehän. Useimmat syöpää sairastavat lapset ja nuoret kertovat voivansa paremmin liikunnan jälkeen.
Liikunnalla on suuri merkitys myös sairauden ja hoidon mahdollisesti aiheuttamien myöhäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä sekä kuntoutuksessa.
Miten voin tukea lasta liikkumaan?
Moni syöpään sairastunut lapsi ei liiku. Syitä tähän on monia. Lapsen syitä voivat olla mm.
- motivaation puute
- uupumus
- huonovointisuus
- kipu
- sosiaalinen eristäytyminen
- liikkeiden hallinnan vaikeudet
Lapsi ei välttämättä voi harrastaa samaa liikuntalajia sairastuttuaan kuin ennen sairastumista. Esimerkiksi infektioherkkyys ja keskuslaskimokatetri voivat rajoittaa osallistumista päiväkodin tai koulun liikuntaan tai harrastuksiin, joita järjestetään yleisissä liikuntapaikoissa tai joissa tulee kontaktia.
Joskus lapsi ei saa vanhemmilta riittävästi tukea liikkumisen sairauden aikana. Taustalla voi olla monia syitä, kuten
- tiedon puute
- motivaation puute
- oma välinpitämättömyys liikuntaa kohtaan
- sosiaalinen eristäytyminen
- pelko liikunnan mahdollisista haitoista
- ylisuojelevuus.
Vanhempana voit kannustaa lasta liikkumaan harrastamalla liikuntaa yhdessä lapsen kanssa ja tukemalla lapsen omatoimisuutta. Vanhempien vastuu lapsen liikkumisesta korostuu etenkin hoitojaksojen välillä, kun ollaan kotona.
Mistä neuvoja ja apua liikuntaan?
Liikunnalle tulee olla hoitavan lääkärin hyväksyntä, ja liikunnan aloittamiseen saa tarkempia ohjeita sairaalan fysioterapeuteilta.
Perusohjeena voidaan sanoa, että sekä aerobinen harjoittelu että lihaskuntoharjoittelu ovat turvallisia sekä hoitojen aikana että niiden jälkeen. Jos lapsella on hoidosta aiheutuvia haittavaikutuksia, suunnitellaan sopivat liikuntamuodot ja rasittavuuden aste yhdessä fysioterapeutin ja lääkärin kanssa.