Liikunta hoitojaksojen välissä

Miten kannustaa lasta liikkumaan kotona hoitojaksojen välillä?

Sekä aerobinen harjoittelu että lihaskuntoharjoittelu ovat turvallisia niin syöpähoitojen aikana kuin niiden jälkeenkin. Erona on vain se, että kotona mahdollisuuksia liikkua on paljon enemmän.

Liikuntaa hoitojaksojen välissä saattaa jonkin verran rajoittaa hoitoon liittyvä infektioherkkyys, minkä vuoksi lapsen osallistuminen päiväkodin ja koulun tarjoamaan liikuntaan tai harrastuksiin on tärkeää varmistaa omalta hoitavalta lääkäriltä.

Liikunnan tavoite on

vähentää lapsen uupumusta ja parantaa mielialaa
edistää lapsen liikunnallista elämäntapaa
ylläpitää lapsen terveydelle suotuisaa lihasvoimaa, ja -kestävyyttä, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä liikkuvuutta
parantaa elämänlaatua, itsetuntoa ja minäpystyvyyden tunnetta.

Motoriset taidot kehittyvät monipuolisella liikunnalla

Iästä tai diagnoosista riippumatta on tärkeää kehittää lapsen motorisia perustaitoja kuten tasapainoa ja yleisiä liikkumistaitoja, esimerkiksi kävelyä ja juoksua tai apuvälineen tai proteesin kanssa liikkumista. Nämä taidot ovat tärkeitä, jotta lapsi pystyisi siirtymään paikasta toiseen ja oppisi hallitsemaan kehoa erilaisissa tilanteissa. Motoriset perustaidot kehittyvät liikkumalla monipuolisesti.

Tasapaino vaatii jatkuvaa harjoittamista ja sitä voi kehittää muun muassa liikkumalla erilaisilla alustoilla. Esimerkiksi kävely metsässä, hiihto, luistelu tai erilaiset tasapainoharjoitukset auttavat kehittämään motoriikkaa. Tasapainoharjoitukset voivat olla myös hauskoja haasteita lapselle, esimerkiksi pallon heitto yhdellä jalalla seisten, askelkyykky tai istuen tehtävät vartalonhallinnan harjoitukset. Myös monet pelit ja leikit, jotka vaativat suunnanmuutoksia, pysähdyksiä ja kurotuksia kehittävät tasapainoa.

Käsittelytaitoja voi kehittää sellaisissa liikuntalajeissa, joissa käytetään ylä- ja alaraajoja urheiluvälineen käsittelyyn. Näitä taitoja vahvistavat esimerkiksi pallon heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja mailapelit. Hienomotoriikkaa voi kehittää käden tarkkuutta vaativissa tehtävissä, esimerkiksi askartelussa, piirtämisessä tai käsitöissä.

Hyvä lihaskunto, liikkuvuus ja monipuolinen liikkuminen ovat tärkeitä motoristen perustaitojen kehittymisen kannalta.

Liikunnan tulisi olla hauskaa ja tuottaa iloa! Ota ideat talteen

Liikunnan on tärkeää olla hauskaa ja ikätasoon sopivaa, jotta lapsen motivaatio liikkumiseen säilyy ja minäpystyvyyden tunne vahvistuisi. Vinkkejä, joiden avulla voit innostaa lasta liikkumaan

Liiku yhdessä lapsen kanssa – se kannustaa lastakin liikkumaan
Tarjoa lapselle erilaisia liikuntakokemuksia, jotta lapsi voisi löytää itselleen sopivia ja iloa tuottavia tapoja liikkua
Kysy ja kuuntele, millaisesta liikunnasta lapsi pitää
Ulkoile lapsen kanssa tai kannusta häntä ulkoilemaan. Ulkona vietetyn ajan tiedetään olevan positiivisesti yhteydessä erityisesti pienten lasten fyysiseen aktiivisuuteen.
Hyödynnä jotakin aktiivisuusmittaria. Aktiivisuusmittarien on todettu motivoivan myös lapsia liikkumaan. Esimerkiksi askelten päivittäinen seuraaminen saattaa innostaa myös sinun lastasi aktiivisuuteen.
Pidä liikuntahetkistä ihan perinteistä päiväkirjaa. Voit kirjata ylös esimerkiksi, miten lapsi minäkin päivänä on liikkunut tai mitä taitoja hän on harjoitellut.
Seuraa lapsen kehittymistä, se motivoi. Voitte seurata kehitystä yhdessä lapsen kanssa esimerkiksi merkitsemällä ylös, miten pitkän matkan tai kuinka monta porrasta lapsi jaksoi kävellä. Omien tavoitteiden asettaminen, tavoitteiden seuraaminen yhdessä ja edistymisestä palkitseminen voivat motivoida liikkumaan. Ideoita voi kysyä sairaalan fysioterapeutilta.